Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Katri Helena”:

Kahden eurovisioedustussävelmämme säveltäjä Matti Puurtinen (s. 1949) on kuollut. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Puurtinen muutti Savonlinnan seudulta Jyväskylään opiskelemaan musiikkitiedettä. Vuosina 1975-1979 Puurtinen työskenteli Turun kaupunginteatterin kapellimestarina, jonka jälkeen hän rohkaistui jäämään freelanceriksi. Siitä eteenpäin Puurtinen työllisti itsensä studiotöillä säveltäjänä ja levytuottajana sekä televisio- ja teatterimusiikin parissa. Puurtisen sävelmiä on levytetty yli 500 kappaletta, mm. Lea Lavenin, Anita Hirvosen, Reijo Kallion, Kake Randelinin ja Marion Rungin toimesta. 1990-luvulla Matti Puurtisesta tuli myös tv:stä tuttu hänen johtaessaan orkestereita TV2:n viihdeohjelmissa, kuten Tuttu juttu show, Thilia thalia ja Tammerkosken sillalla. Lisäksi hän on säveltänyt musiikin yli neljäänkymmeneen näytelmään.

Matti Puurtinen kutsuttiin ensimmäisen kerran säveltämään Suomelle euroviisua vuonna 1987, jolloin syntyi Leena Nilssonin esitettäväksi kappale ”Ei yhtään laivaa”. Seuraava euroviisusävellys vuonna 1989 toikin karsintavoiton ja Anneli Saariston laulama ”La dolce vita” menestyi kansainvälisestikin mukavasti sijoittuen Lausannessa seitsemänneksi. Se on edelleen Suomen paras suomenkielellä laulettu euroviisusijoitus suhteutettuna osallistujamaiden määrään. Vuonna 1991 Puurtisen sävellyksen Suomen karsinnoissa lauloi tuore tangokuningatar Arja Koriseva. Vaikka ”Enkelin silmin” ei karsintakilvassa menestynytkään, syntyi siitä ikivihreä hitti. Sonja Lumpeen esittämä ”Rakkauden bulevardi” sijoittui vuoden 1992 hienosti kolmanneksi ja vuotta myöhemmin Puurtisen sävellys voitti jälleen Suomen karsinnan. Katri Helena pääsi silloin toistamiseen edustustehtäviin ja ”Tule luo” pelasti Suomen täpärästi pudotusuhan alta. Vuonna 2002 Puurtinen tiettävästi lähetti Pentti Hietasen esittämän kappaleen ”Sempre di più di te” Suomen euroviisukarsintaan, mutta se ei läpäissyt esiraadin seulaa.

Lue lisää »

katrihelena-nenapaivaEilen Helsingin Musiikkitalolla järjestetty Kaikkien aikojen Euroviisut -konsertti tarjoili ikimuistettavia viisuhittejä hyvän asian puolesta. Radion sinfoniaorkesterin ja lukuisten tähtiartistien tulkitsemat viisukappaleet toimivat nimittäin mitä parhaimpana alkusysäyksenä tämän vuotiseen Nenäpäivä-kampanjaan ja konsertin lipputulot lahjoitetaankin Nenäpäivä-säätiön ja sen toiminnassa mukana olevien säätiöiden myötä maailman lasten hyväksi.

Eilisessä Kaikkien aikojen Euroviisut -konsertissa Radion sinfoniaorkesterin ja heidän kapellimestarinsa Jaakko Kuusiston lisäksi lavalle nousivat muun muassa Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Diandra. Konsertin juonsivat itseoikeutetusti vuonna 2007 kotikisojammekin juontaneet Jaana Pelkonen ja Mikko Leppilampi.

Mikäli et päässyt eilen paikalle tai television suora lähetys jäi väliin, ei syytä paniikkiin. Kaikkien aikojen Euroviisut -konsertti on nähtävissä Yle Areenassa vielä lähes kuukauden verran. Varsinaista Nenäpäivää vietetään ensi viikon perjantaina 11. marraskuuta. Jo kymmenettä kertaa Suomessa järjestettävä kampanja huipentuu tuolloin TV2:lla esitettävään Nenäpäivä-show’hun.

Lue lisää Nenäpäivästä

Keskustele konsertista foorumillamme

Kuva: escstats.com 

tähdet tähdetSuomalainen musiikki elää ja voi hyvin. Uusi trendi tuntuu runsaslukuisten tuoreiden tuttavuuksien julkaisujen lisäksi olevan, että myös legendaarisille uranuurtajillemme annetaan mahdollisuus tehdä kunnollisia levyjulkaisuja. Kukapa 1960- tai 1970-luvuilla uransa aloittanut suomalaisartisti ei olisi myös osallistunut jossain vaiheessa Suomen euroviisukarsintoihin. Niinpä myöskään erilaisia viisukytköksiä ei tarvitse kaukaa hakea. Pepe Willberg on paitsi osallistunut useita kertoja solistina karsintoihin, myös edustanut maatamme säveltäjänä ja taustalaulajana kansainvälisissä finaaleissa. Kahden edustuskerran Katri Helena ei esittelyjä euroviisuihmisille kaipaakaan ja onpa junttidiskon kuninkaaksi itsensä julistanut Frederik osallistunut hänkin kerran vuonna 1981 Suomen karsintaan. Televisiokevään yllätysmenestys ”Tähdet, tähdet” poiki sekin kokoelmalevyn, jolla esiintyy kaksi viisuedustajaamme Jari Sillanpää ja Vicky Rosti, sekä Uuden musiikin kilpailusta tutut Diandra ja Stig.

Lue lisää »

YLE Teema kanavan ansiokkaat euroviisukarsintauusinnat saavat näin kansainvälisen loppukilpailun kynnyksellä jälleen jatkoa. Kahtena aikaisempana keväänä olemme saaneet nauttia vuosien 1973, 1974, 1975 ja 1976 karsinnoista, jotka ovatkin tiettävästi varhaisimmat kuvanauha-arkistoissa säilyneet suomalaiset karsintavuodet. Vuoden 1977 karsinnasta ei ikävä kyllä ole tallennetta säilynyt, joten harppaamme tänä keväänä vuoteen 1978. 11.2.1978 järjestettiin upouudessa Tohlopin tv-talossa, Tampereella suuri viisuilta. Samassa lähetyksessä valittiin edustajat sekä Eurovision laulukilpailuihin Pariisiin että Intervision laulukilpailuihin Sopotiin.

Lue lisää »

Hollantilainen musiikkiohjelmaformaatti rantautuu tänään Suomeen ja on saanut suomalaiseksi nimekseen ”Vain elämää”. Ohjelman ideana on, että seitsemän artistia kokoontuu syrjäiseen paikkaan reiluksi viikoksi tutustumaan toisiinsa ja toistensa musiikilliseen tuotantoon. Jokaisessa jaksossa yksi artisteista on päivän tähti, jonka kappaleista muut esittävät omannäköisiään versioita. ”De beste zangers van Nederland” ohjelma alkoi Alankomaissa vuonna 2009 ja nyt suunnitteilla on jo paikallisen version viides tuotantokausi ensi vuodelle. Osalle suomalaisista formaatti on tullut tutuksi ruotsalaisversiosta ”Så mycket bättre”. Ruotsin lisäksi formaattia on käytetty Norjassa.

Lue lisää »

Kahden näyttävän stadion-luokan Suomen karsinnan jälkeen Yleisradio kamppaili laman kuorissa. Tuottaja Erkki Pohjanheimo kertoi rahapulasta suorasanaisesti medialle jo alueraadeille jaetussa kilpailutiedotteessaan, ja siksi Suomen edustussävelmä valittiin äärimmäisen pienimuotoisesti. Yleisradio pyysi sävelmät kahdeksalta tuotteliaalta ja nimekkäältä säveltäjältä. Luettelo oli lähes 100-prosenttisesti miesvaltainen, sillä ainoa naissäveltäjä Chris Owen leikkautti hänkin itsensä myöhemmin mieheksi. Lisää suolaa laman kourissa kärsivien kansalaisten haavoihin ripotteli juontaja Ari Korvola lama-aiheisine puujalkavitseineen.

Vastapainoksi kisaan kutsutut solistit olivatkin kaikki naisia. Heistä Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustivat vankkaa kokemusta, Arja Koriseva ja Marjorie puolestaan hieman nuorempaa polvea. Kaikilla oli kokemusta euroviisukarsinnoista ja Katri Helenalla jopa edustustehtävistä vuodelta 1979. Kaikki neljä solistia lauloivat kukin kaksi laulua. Tämän kertaisen kohuotsikon aiheutti Yleisradion orkesterin kapellimestari Olli Ahvenlahti, joka oli itsekin kutsuttujen säveltäjien joukossa. Kummastusta herätti kuinka valintakomissioon kuuluva henkilö voi kutsua itsensä euroviisun tekijäksi.
Lue lisää »

Euroviisut järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella, IBA päätti järjestää kilpailun kiistanalaisessa Jerusalemissa. Maan oikeistohallitus oli tyytyväinen kilpailun tuomaan propaganda-arvoon, mutta se tarkoitti myös erittäin tiukkoja turvatoimia. Israel selviytyi lopulta voittajaksi tiukassa äänestyksessä Gali Atarin yhdessä Milk and Honey ryhmän kanssa esittämällä kappaleella ”Hallelujah”. Suomea edusti Katri-Helena Fredin eli Matti Siitosen säveltämällä kappaleella ”Katson sineen taivaan”.

Kilpailu järjestettiin Binyanei Ha’ooma konferessikeskuksessa, jonne palattin samoissa merkeissä 20 vuotta myöhemmin. Kiihkouskovaiset taipuivat lopulta ja kilpailu voitiin laulaa totuttuun tapaan lauantaina, juutalaisten sapattina. Euroviisut olivat IBA:lle varsin suuri satsaus, esim. värilähetysten aloittamista aikaistettiin niiden takia kolmella vuodella. Illan emäntänä toimi kolme vuotta aiemmin Chocolate Menta Mastik -yhtyeen riveissä Haagissa laulanut Yardena Arazi ja isäntänä Daniel Pe’er.

Edellisvuotisen säveltäjien kutsukilpailukokeilun jälkeen Yleisradio järjesti jälleen avoimen sävellyskilpailun, johon saapui 111 sävelmää. Semifinaalivaiheeseen seuloutui kymmenen ehdokkaan kattaus ja mukana oli myös Suomen karsintahistorian ensimmäinen ruotsinkielinen kappale, Carolan ”Ge mig en grabb”. Sinänsä avoin kisa ei tuonut mitään uutta säveltäjien nimilistaan, sillä kymmenestä laulusta kolme oli Toivo Kärjen käsialaa. Lisäksi Åke Granholm ja Lasse Mårtenson saivat kumpikin kaksi lauluansa mukaan. Loput kolme olivat Ensio Kostan, Erik Lindströmin ja Rauno Lehtisen tuotoksia.
Lue lisää »

1970-luvun viimeisessä viisukarsinnassamme karsittiin edellisvuotiseen tapaan sekä euro- että interviisuedustajat. Kahdentoista ehdokkaan joukkoon ei ikivihreitä mahtunut nimekkäästä artistikaartista huolimatta, mutta euroviisukarsintojen voittaja on jäänyt elämään muidenkin edestä. Ikuiseksi kakkoseksi nimetty Katri Helena oli ollut karsintojen toinen vasta kaksi kertaa, mutta sai lopulta hyvitystä vuonna 1965 kärsimästään vääryydestä. Suomen kansa oli ylpeä sinivalkoisesta Katri Helenastaan!

Lue lisää »

Kaksinkertainen viisuedustajamme Katri-Helena laulaa meille luukussa numero 21.  ”Taivas sylissäni” on suomenkielinen versio ruotsalaisen viisutähden Carola Häggkvistin säveltämästä  ja esittämästä joululaulusta ”Himlen i min famn”.

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila