Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1979

Euroviisut järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella, IBA päätti järjestää kilpailun kiistanalaisessa Jerusalemissa. Maan oikeistohallitus oli tyytyväinen kilpailun tuomaan propaganda-arvoon, mutta se tarkoitti myös erittäin tiukkoja turvatoimia. Israel selviytyi lopulta voittajaksi tiukassa äänestyksessä Gali Atarin yhdessä Milk and Honey ryhmän kanssa esittämällä kappaleella “Hallelujah”. Suomea edusti Katri-Helena Fredin eli Matti Siitosen säveltämällä kappaleella “Katson sineen taivaan”.

Kilpailu järjestettiin Binyanei Ha’ooma konferessikeskuksessa, jonne palattin samoissa merkeissä 20 vuotta myöhemmin. Kiihkouskovaiset taipuivat lopulta ja kilpailu voitiin laulaa totuttuun tapaan lauantaina, juutalaisten sapattina. Euroviisut olivat IBA:lle varsin suuri satsaus, esim. värilähetysten aloittamista aikaistettiin niiden takia kolmella vuodella. Illan emäntänä toimi kolme vuotta aiemmin Chocolate Menta Mastik -yhtyeen riveissä Haagissa laulanut Yardena Arazi ja isäntänä Daniel Pe’er.

EUROVISION LAULUKILPAILU 1979

Ajankohta: Lauantai 31.3.1979

Kilpailupaikka: Binyanei Ha’ooma, Jerusalem.

Juontajat: Daniel Peer ja ja Yardena Arazi

Kapellimestari: Yithak Graziani

Väliaikanumero: Shalom ’79

EBUn virallinen valvoja: Frank Naef

Kilpailu alkoi lähes kuuden minuutin ilmakuvalla pyhästä kaupungista mahtipontisen musiikin säestyksellä. Juonnot hoidettiin kolmikielisesti ja tämä venytti lähetyksen ensi kertaa kolmetuntiseksi. Lava oli rakennettu puolikaaren muotoon, sitä hallitsi kolmesta suuresta renkaasta muodostunut rakennelma joka muutti muotoaan esitysten välissä, myös vaihtuvat kirkkaat värit taustalla loivat kappaleisiin omanlaisensa tunnelman. Postikorteissa esiintyi pantomiimiryhmä, joka esitti israelilaisen käsityksen jokaisesta osallistujavaltiosta. Ennen Suomen esitystä näytettiin luistelua Saimaan jäällä, Olavinlinna taustalla. Kaikki 20 edellisvuoden osallistujamaata olivat ilmoittautuneet Jerusalemiin, mutta Turkki jäi viimehetkellä pois arabimaiden painostuksen takia. Maa oli jo valinnut edustajakseen kappaleen “Seviyorum” (Minä rakastan), Maria Rit Epik ja 21 Peron -yhtye olisi esiintynyt yhdentenätoista.

Illan aikana koettiin monia viisujälleennäkemisiä. Peter, Sue ja Mark edustivat Sveitsiä, tällä kertaa he olivat yhdistäneet voimansa Pfurin, Gorpsin ja Knirin kanssa “Trödler und Co.” -kappaleeseen ja lavalla nähtiin myös harava, puutarhaletku ja kastelukannu. Anita Skorgan palasi viisulavalle etsimään Oliveria, kuten myös samoista kolme vuotta aiemmin käydyistä Haagin kisoista tuttu Sandra Reemer nyt yhtyeensä Xandra kanssa. Tunnetuin jälleennäkemisistä oli kuitenkin viisuvoittaja Anne Marie David. Luxemburgille kuusi vuotta aiemmin voiton tuonut artisti edusti tällä kertaa kotimaataan Ranskaa upealla balladilla “Je suis l’enfant soleil”, dramaattinen tulkinta riitti kolmanteen sijaan. Myös tunnettuja yhtyeitä oli mukana, mutta sekä Ison-Britannian Black Lace että Italian Matia Bazaar jäivät lopputuloksissa kirkkaimman kärjen ulkopuolelle.

Saksa luotti parivaljakkoon Ralph Siegel ja Bernt Meinunger, joiden tuote “Dschingis Khan” voitti Saksan karsinnan vain kaksi viikkoa ennen viisuja. Valinta herätti närkästystä, sillä vain muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin maata oli hallinnut Adolf Hitler ja nyt maa lähetti ylistyslaulun yhdelle maailman julmimmista sotijoista, vieläpä laulukilpaan joka järjestettiin Israelissa. Menevä diskobiitti ja vauhdikas visuaalinen esitys toivat maalle kuitenkin neljännen sijan. Myös Kreikka ammensi aiheensa historiasta, Elpidan kappale oli omistettu ensimmäiselle filosofille “Sokrateelle”.

Kevyempää sanoitusta tarjoili Belgian Micha Marah, josta Ylen Anna Maija-Laaksonen totesi: “Tämä Nannnananaa on niitä lauluja, jotka menevät nannaten sisään toisesta korvasta ulos ja tulevat nynnäten toisesta… menevät nannaten sisään toisesta korvasta ja tulevat nynnäten sisään toisesta korvasta… olipas tämä nyt vaikea.” Micha Marah ei ikinä levyttänyt kappaletta, sillä hän olisi halunnut -esittää karsinnassa toiseksi tulleen “Comment ça va” -laulun. Nannattelu ei tehonnut tuomaristoon, sillä se jäi jaetulle viimeiselle sijalle yhdessä Itävallan kanssa. Itävallassa ei pidetty finaalia vaan valittiin suoraan edustamaan juutalainen Christine Simon, joka toivoi jazzvaikutteisessa kappaleessa rauhaa Jerusalemiin.

Paremmin raateihin tehosi Itävallan jälkeen viimeisenä esiintynyt Espanja. Perulaissyntyisen kaunottaren Betty Missiegon lapsikuoron kanssa esittämä “Su canción” taisteli aivan äänestyksen viime hetkiin voitosta, mutta viimeisenä pisteitä jakaneen Espanjan pisteet Israelille ratkaisivat kotivoiton. Gali Atari aloitti voittoisan esityksen yksin lavalla pinkissä mekossa vain pianon säestäessä, seuraavissa säkeistöissä hän sai ympärilleen Milk and Honey yhtyeen jäseniä ja laulu kasvoi loppua kohden, kun orkesteri tuli mukaan. Kappale oli muuten lähetetty Israelin karsintaan jo vuotta aiemmin, mutta sitä ei oltu silloin kelputettu mukaan. Valintaa pidettiin poliittissävytteisenä, olivathan Israel ja Egypti solmineet Camp David -rauhansopimuksen juuri ennen kilpailua.

Pohjoismaista kymmenen kärkeen sijottui vain Tanska. Tommy Seebachin “Disco Tango” oli miehen kolmesta edustuksesta ensimmmäinen. Myös Ruotsin Ted Gärdestad esitti kappaleensa pianon takaa, “Satellitin” sijoitus jäi jopa Suomea huonommaksi. Norjan edustajasta Anita Skorganista lisätietoa löytyy Viisulasta, linkki jutun lopussa. Katri Helena edusti Suomea valkoisessa asussa ja lauloi taivaan sinestä, taustakuorossa Vesa Enne, Kalle Fält, Ami Jaara ja Paula Karppanen. Edes mahtipontinen sovitus ei auttanut, sillä tuloksena oli vaatimaton 14. sija, maan toiseksi huonoin 70-luvulla. Katri ei sijoituksesta lannistunut vaan totesi kilpailun jälkeen Helsingin Sanomissa onnellisena: “Olenhan minä lavalla ollut ennenkin, mutta kun tuonne euroviisulavalle helmoja heilutellen menin, nautin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.”