Düsseldorfissa käytiin perjantain 13.5. aikana kahdet finaalin kenraaliharjoitukset. Viisukuppila seurasi näistä jälkimmäistä näytöstä, niin kutsuttua ”Jury Finalia”, jonka perusteella asiantuntijaraadit antavat pisteensä. Kakkoskenraali on myös se, joka näytetään nauhalta, mikäli suora lähetys jostain syystä epäonnistuu. Viisukuppila arvioi esitysten perusteella lyhyesti kappaleiden asemia tulevassa finaalissa.
Finaalin kynnyksellä, kun esiintymisjärjestys on lyöty lukkoon ja lauantain esityksiä on mahdollisuus tarkastella kokonaisuutena, ei voi juuri muuta sanoa, kuin että pakka on sekoitettu uuteen uskoon ja veikkailu menee vaikeaksi. Jotkut ennakkosuosikkeina pidetyt kappaleet saattavat hukkua samankaltaisten kappaleiden ”blokkeihin”, kun taas jokin aiemmin yllätyksellisesti finaaliin soluttautunut erottuukin uudessa valossa. Toisaalta, taas kerran voi miettiä, paljonko esiintymispaikka lopulta merkitsee. Finaalissa on paljon tasavahvoja keskitason esityksiä ja kympin kärkeenkin on tunkua.
Yleisvaikutelmaa: esitysten esillepanot eivät ihmeemmin ole semeistä muuttuneet. Tässä jutussa ei siis esitysten ulkoisia puitteita juuri kuvaillakaan, paitsi Big5-maiden kohdalla. Moni torstain semistä jatkoon päässyt kappale erottuu nyt edukseen, koska paineet ovat poissa ja esiintyminen vapautuneempaa. Entä erottuuko finaalista mitään viisuvuodelle 2011 tyypillisiä ilmiöitä? Yksi tämän vuoden omituisuus on turhat pyrot monessa kappaleessa, johon ne eivät tunnu kuuluvan. ”Kaikkea mahdollista täyteen ahdetut” show-numerot tuntuvat olevan katoava trendi ja lavalla nähdään pelkistetymmin pelkkiä laulajia tai bändikokoonpanoja. Ja hetkinen – tässä finaalissa ei taida olla yhtään perinteistä pukutemppuakaan.
”Good evening, Europe!” Anke Engelke, Stefan Raab ja Judith Rakers avaavat show’n ja lähettävät terveisiä myös Australiaan, jossa lähetys tulee suorana aamuviideltä. Yleensä näiden lähetysten alussa kuullaan edellisvuoden voittaja, mutta ehkäpä se olisi tällä kertaa epäsopivaa, kun laulun esittäjä on tänäänkin kilpailulauteilla? Satellite kuullaan nyt Stefan Raabin rokkaavana versiona puhallinrivistön säestyksellä, naisjuontajatkin laulavat muutaman henkäyksen. Lopuksi seuraan liittyy sittenkin hetkeksi myös – kukapa muukaan – kuin Lena itse. Sitten itse esityksiin. Tässä jutussa ei käydä sen kummemmin läpi väliaikanumeroita tai esimerkiksi postikortteja.
1. Suomi
Paradise Oskar vetää yhtä sympaattisesti kuin semifinaalissakin ja yleisö laulaa mukana. Rauhallinen, mutta intensiivinen aloitusnumero. Maapallon kuva nousee taustalle maagisen kauniisti. Silmien pyöräytykset nähdään. Axel hymyilee hurmaavasti ja löytää kamerat. Aivan kuin laulusuorituksessa olisi kappaleen alkupuolella pientä notkahdusta moitteettomasti menneeseen semiesitykseen nähden. Toivotaan, että tämä ei ihmeemmin vaikuta raateihin, ja että itse finaalissa menee nappiin. Hän vetää kuitenkin hienosti ja varmasti. Riskinä on, että kappale kuitenkin esityspaikaltaan hukkuu perässä tulevien esitysten virtaan, etenkin kun kolme seuraavaakin kappaletta ovat rauhallisia ja varmoja.
2. Bosnia-Hertsegovina
Dino saa loistavan lähdön ja voimakkaan yleisövastaanoton Paradise Oskarin lämmitettyä yleisön käyntiin. Semissäkin lavalla nähty trumpetti kädessä koikkelehtiva ”tanssija” ja oudolta tuntuvat pyrot ovat edelleen mukana, mutta esitys tuntuu olevan paremmin kasassa kuin semissä, eikä tunnu yhtä hässäkkäiseltä. Hyvällä tavalla varma esitys. Uskaltaisin aavistella hyvää sijoitusta, mutta riskinä on Suomen ohella jäädä alkupäästä unohduksiin.
3. Tanska
Ilta tuntuu jatkuvan toinen toisiaan vahvemmilla esityksillä. A Friend in Londonin solisti petraa läsnäoloaan semifinaalista. Samat juoksut catwalkille nähdään kuin semissäkin, mutta aika ei mene yhtä tiukille. Tasaisen varmaa kamaa tämäkin, positiivisessa mielessä. Lienee melko varmasti kärkikahinoissa.
4. Liettua
Kolmen leppoisatempoisen, rytmikkään esityksen jälkeen Evelina tarjoaa ensimmäisenä perinteisempää balladia ja dramaattisempaa tulkintaa. Viittomiakin nähdään edelleen. Esityksessä ei moittimista, mutta jääkö tästä enää mitään mieleen, kun alun kolme tasaisen vahvaa ja varmaa esitystä ovat aloittaneet pelin? Evelina saa kuitenkin salissa valtavat, toistaiseksi suurimmat suosionosoitukset yleisöltä. Onko tässä sittenkin yllätysmenestyjä? Täytyy muistaa, että Liettua tuli finaaliinkin melko lailla puun takaa, ohi ennustusten.
5. Unkari
Illan ensimmäisen nopean ja iskevän kappaleen esittäjänä Kati Wolfilla on hyvät saumat räjäyttää yleisö liekkeihin. Ja kyllähän yleisö tuntuu mukaan lähtevänkin! Katin dramaattiseen olemukseen kaipaisi hieman liikettä – hän seisoo koko esityksen alun ajan lähes paikoillaan. Toisaalta paikoillaanolo korostaa dramaattista tunnelmaa. Yhtä hermostuneelta Kati ei vaikuta kuin semissä, vaan kohtalokkaiden ilmeiden välin irtoaa hymyäkin. Korkeat äänet kuulostavat pari kertaa hieman vaikeilta, mutta ei voi moittia – kyllä tämäkin hyvin irtoaa!
6. Irlanti
Nyt on päästy vauhtiin, ja tykitys jatkuu. Jedwardien laulu ei ole maagisesti parantunut sitten semin, vaan äänet katoilevat välillä, mutta yhtä kreisibailausta ja velmuilun juhlaahan tämä esitys on edelleenkin. Seminsä viimeisenä kappaleena tämä jätti hymyn huulille ja hyvän mielen – hukkuuko finaalissa tähän alkupään diskoputkeen? Jännittävää nähdä, miten lopulta käy. Toisaalta Irlanti on koko ajan kasvattanut mainettaan ja saanee puhelinäänillä pistesijoja melkein joka maalta.
7. Ruotsi
Näyttääkö tuo Eric nyt vähän vapautuneemmalta? Hieman väkinäisesti runnotun oloisen semiesityksen ”pakko päästä läpi” -tunnelman sijaan hymyt ja liikkeet ovat ehkä hieman rennompia, laulussa on lievät haparoinnin hetkensä, mutta menee paremmin kuin semissä. Nyt ollaan lähempänä sitä, mitä esitys voi parhaimmillaan olla, siinä on iloa. Raadit saattavat lämmetä ja heltyä. Lasikin särkyy komeasti. Ruotsi välttynee schlagerfiaskolta, mutta en kävisi ihan Globenia varaamaan kuitenkaan.
8. Viro
Getterin vire on hieman parempi kuin semiesityksessä. Hieman särähtää välillä korvaan, mutta ei mitään katastrofaalista. Nämähän vaikuttavat kaikki hyvin vapautuneilta ja helpottuneilta – pitäkää tämä lauantainakin! Virolla hieman sama haaste kuin muillakin tässä alun diskoputkessa: miten tästä erotutaan? Tähtisilmäisen Getterin ja ryhmän kabareemainen esitys taikatemppuineen on viehättävää katsottavaa, mutta on harmi, että Irlanti, Ruotsi ja Viro ovat tässä peräkkäin.
9. Kreikka
Kreikalle voikin olla eduksi esiintyä diskoputken jälkeen tällä hivenen dramaattisemmalla numerollaan. Stereo Miken osuudesta huolimatta päällimmäiseksi mieleen jää Loukasin vahvasti tunteella vedetty laulu. Mikään ei tässäkään ole oleellisesti semiesityksestä muuttunut, mutta paketti tuntuu olevan astetta tiukemmin kasassa kuin semissä. Esiintyminen monen uptempo-kappaleen jälkeen voi jättää tämän äänestäjien mieleen.
10. Venäjä
Alex Sparrow tarjoaa ehkä heikointa laulusuoritusta tähän asti nähdyistä esityksistä, olkoonkin X-Factor -voittaja. Laulaja keskittää lavalla liikaa energiaa superstaran elkeisiin mm. laulun kustannuksella. Mitään uutta sanottavaa tästä kappaleesta ei kenraalin perusteella ole. Kyllähän Venäjä ääniä saa joka tapauksessa. Väittäisin, että ei viisuja tulla kuitenkaan Moskovassakaan näkemään 2012.
11. Ranska
Ensimmäinen suora finalistimaa, eli semeissä näkemätön artisti lauteilla! Amaury vetää vahvasti ja varmasti. Yleisön reaktio on toisaalta voimakas, toisaalta se välillä hiljenee kuuntelemaan voimakasta laulua. Ranska lienee väistämättä edelleen kirkkaimmissa kärkisijoissa kiinni. Amaury on lavalla yksin, yksinkertaiselle taustalle tulee lopuksi pyroja (pitikö niitä nyt tähänkin saada?).
12. Italia
Big5 jatkuu aivan eri tyylisellä letkeällä esityksellä. Lavalla on Raphael läpinäkyvän flyygelin ääressä ja jammaileva bändi. Taustakuvassa näkyy pianon koskettimia ja abstrakteja lieskoja. Kappaleessa on voimakkaat hetkensä, mutta yökerhojazzmainen esitys ei ole iskevin mahdollinen ”euroviisu” ja vaikka genrellä omat kannattajansa onkin, tuskin Italia aivan kärkeen yltää. Top 10? Toisaalta, saliyleisö kyllä hurraa villistikin.
Tässä välissä pieni tauko, Anke käy greenroomissa haastattelemassa muutamaa artistia.
13. Sveitsi
Herttainen kappale ja herttainen esittäjä. Ansaitusti finaalissa, mutta nyt äänestä kuuluu edelleen jännitys hieman läpi, vire kärsii siitä hieman. Yleistunnelma, jonka oletettavasti pitäisi olla rakastettavan herttainen, menee vähän suorittamisen puolelle, ”vedetään tämä nyt kunnialla läpi.” Ei taida olla nyt parhaimmillaan. Saliyleisö tuntuu olevan tästä eri mieltä – voimakasta hurrausta kuuluu.
14. UK
Lava-asetelman pääosassa ovat vihreät valot ja Bluen jäsenten kuvat isoissa tauluissa. Välillä tauluissa lukee I CAN ja taustalla näkyy lieskoja. Sävy pysyy vihreänä. Pressikeskuksen äänentoiston kautta kuultuna laulu on ajoittain kamalan väkinäistä ja suorastaan vaikeasti etenevää. Esityksen muu seuraaminen on vaikeaa. Observoin ympärilläni istuvia, näkyy kärsiviä ilmeitä ja korvien pitelemistä, päiden puistelua. Tekee suorastaan pahaa kuunnella. Mutta eiköhän tämäkin äänestäjiä saa, ja voihan olla, että finaalissa menee paremmin.
15. Moldova
Ehkä hieman yllättäen finaaliin rokanneiden tötteröpäiden esityksen alkuosa ei ole yhtä kaoottinen kuin puolenvälin jälkeinen sirkustelu, jonka on tietysti tarkoituskin olla karnevalistista yksipyöräisineen. Esitys pysyy ehkä hieman paremmin kasassa kuin semiesitys, tai sitten Zdob si Zdub saa pontta esiintymispaikastaan UK:n jälkeen. Vihellyksiin ja jorailuun lähtee nyt melkein mukaan, vaikkei aiemmin olisi innostunutkaan. Kyllähän tämä on nyt ainoita rokkiesityksiä, ja saa varmasti sen mukaan myös ääniä.
16. Saksa
Yleisö mylvii. Lena ei tällä kertaa ole lavalla yksin, vaan taustalla on viisi hopeisiin kokovartalosukkiin pukeutunutta tanssijaa. Piukkaan housupukuun pukeutuneesta Lenasta on simppelin, tyttömäisen Satellite-esityksen jälkeen kuoriutunut kohtalokkaampi femme fatale -kissa. Esityksessä on toki tällä kertaa erilainen, jotenkin unenomainen tunnelma. Taustakuvassa näkyvät nämä taustatanssijat ja heidän varjonsa. Kappaleen lopussa pieni revittely ja lasia särkyy. Saliyleisö ns. banaaneina. Vaikea uskoa toiseen voittoon kuitenkaan.
17. Romania
Tasaisen varma radioystävällinen keskitempokappale, onko tämä niitä jotka tekevät ”Tanskat”? Aiemmin lievästä tasapaksuudesta kärsinyt esitys tuntuu nyt jotenkin tiukemmin vedetyltä kuin aiemmin. Romanialaisissakin näkyy jonkinasteista vapautumista torstaisen semin jälkeen. Kuinkahan korkealle Hotel FM vielä tästä nousee? Keskikastiin ajateltu laulu saattaa tässä joukossa sittenkin positiivisuudella ja tasaisen varmalla meiningillä valloittaa. Top 10:een alkaa olla tunkua, mutta tämäkin sinne hinkuu, ellei peräti korkeammalle.
18. Itävalta
Tässä vaiheessa Itävalta hiljentää salin äänettömäksi, kuuntelemaan vahvaa laulantaa. Nadine vetää puhtaasti ja kauniilla voimalla. Tälle tulee Liettuan kanssa tiukka taisto balladiosaston pisteistä! Vai menestyvätkö molemmat ja jättävät taakseen näitä keskitien tasaisen varmoja komppeja? Vaikea, vaikea ennustaa. Esityksen jälkeen valtaisa hurraus sekä salissa että pressissä. Minä en ihmettelisi, jos tämäkin nousisi hieman mustana hevosena kohti kärkeä.
19. Azerbaidžan
Tarkkaan harjoitelluksi huhuttua parikemiaa valosateessa, helmojen ja hiusten hulmutessa. Ylivoimaiseksi huhuttu Azerbaidžan vetää tasaisesti, mutta ei ole aivan niin ”päräyttävä” kuin maineensa. Ehkä eivät antaneet kenraalissa aivan parastaan? Mitään vikaa ei varsinaisesti ollut, säkenöinti vain jäi loppusilausta vaille. Tällä näytöllä tuskin aivan kirkkaimmasta sijasta taistellaan kuitenkaan. Tietysti finaalissa ”se jokin” voi olla täsmällisemmin kohdallaan.
20. Slovenia
Slovenialla on edelleen käsiliikkeet, metallinhohtoinen mekko ja komiat reisisaappaat. Rokkisävyillä ryyditetty keskitempoinen veto saattaa yllättää. Maja onnistuu laulussa, on nuori ja nätti – ei mitään vikaa. Miellyttänee tasapuolisesti balladifaneja ja rokkifaneja. Tämä todennäköisesti menestyy hyvin, mutta mikään ei tässä sykähdytä aivan ylitse muiden. Kohtuuhyviä vetoja tuppaa olemaan niin aika monia tässä joukossa, on todella vaikea pistää niitä järjestykseen. Ainakin TOP10.
Tähän väliin käynti Greenroomissa ja äänestysohjeita.
21. Islanti
Sjonnin ystävät esittävät tasaisen varmasti letkeätempoisen kappaleensa. Tässä on ainesta samaan tasaisen varmaan menestyjäsakkiin vrt. Bosnia, Tanska, Romania, sanoisimmeko Suomikin – mutta mikä näistä lopulta nousee ylitse muiden? Jutin kaksoisolennoksi mediassa leikkisästi nimetty laulaja pussaa toista keskellä istuvaa laulaja-kitaristia poskelle, mutta mitään gay anthemia tästä ei silti saa. Saako etua loppupään esityspaikasta? Yleisöltä suurimmat suosionosoitukset pitkään aikaan.
22. Espanja
Kepeän kesäinen esitys. Taustalle heijastetaan suuria, keltaisia kukkia. Laulajalla pinkki mekko, mukana kaksi miestanssijaa ja kolmihenkinen (kaksi naista, yksi mies) kuoro valkoisissaan. Vähän koikkelehtimiseksi menee. Toisaalta on raikkaan huoleton ja pirteä esitys, kesähittiä Einille taas luvassa. Ei kikkailuja tai pukutemppuja, mutta ehkäpä helppo rallatus jää päähän. Vaan miksi ihmeessä tässäkin on pyroja? Saliyleisö osoittaa raivoisasti suosiotaan tällekin.
23. Ukraina
Miksihän tätä genreä kutsuisi – kompitettu balladi, keskitempoinen voimaballadi? Hiekkataiteilija laulaa ”itsekseen” mukana kuten semissäkin. Mika on kappaleen hengessä itsekin enkelimäinen, laulaa paremmin kuin moni muu kaunotarosastosta (joskin vireestä vähän sanomista tässäkin) ja tuulikone saa puvun sulat lepattamaan. Tälle kappaleelle tuntuu olevan käsikirjoitettu väistämätön menestystarina tänä vuonna. Pitkällehän tämä menee, mutta kuinka pitkälle, kun kärkeen on tunkua? Olisiko ihan kirkkaimman kärjen tuntumassa?
24. Serbia
Tämä sinänsä iloinen retro-/motown -henkinen tyttöenergian ylistys oli monen mielestä yllättäjä jo finaaliin yltäessään. Mitään suurta vikaa ei pirteässä ja silti vahvasti esitetyssä kappaleessa ole, mutta riittääkö tässä joukossa kuitenkaan rahkeita pitkälle? Menevä kappale, mutta kertosäe ei jää erityisen laulettavana kertakuulemalta mieleen. Onhan tämä perinteisesti himoituimmalla toiseksi viimeisellä esiintymispaikalla, katsotaan mihin riittää.
25. Georgia
Rummut mäikäävät, tässä illan toinen varsinainen rokki Moldovan kaveriksi. Tuntuu silti, että tämä ei ole kaiken kokoava loppuhuipennus, vaan sattuman sanelema pakollinen päätösnumero. Vähän liian levoton esitys menestyäkseen ihan kirkkaimpaan kärkeen. Olisi sopinut jonnekin keskivaiheille herättäjäksi, kiireisen oloinen esitys. Tervehenkisempää idän Amy Winehousea muistuttava laulajatar on tietysti nätti. Paranee alun lievästä haparoinnista loppua kohden ja saa suuret suosionosoittukset.
Näillä näytöillä kärjessä: Tanska, Ranska, Romania, Azerit, Itävalta
Kannoilla: Ukraina, Islanti, Bosnia, Slovenia, Irlanti, Ruotsi
Sori vaan: UK , Sveitsi – voihan tietysti olla, että parantavat.
Suomi: tässä voi käydä ihan miten vaan. Parhaimmillaan kärjen tuntumaan, mahdollisesti keskikastiin. Esityksen osalta ei mitään hätää, mutta esiintymisjärjestys saattaa haitata ja yleisön äänestyskäyttäytyminen on mysteeri.
Eurovision laulukilpailun finaali lauantaina 14.5., TV2 klo 22.00. Keskustele finaalista foorumilla.
