Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1969

Massielin yllätysvoitto Lontoossa toi viisufinaalin ensi kertaa Espanjaan. Monet edistysmielisinä itseään pitäneet vaativat kisojen boikotointia Espanjan diktaattorin Francon aseman heikentämiseksi, mutta lopulta vain Itävalta jäi kotiin Pohjoismaiden päätettyä yhdessä olla mukana viime tingassa. Lopulta finaali kuitenkin päättyi kaoottisissa merkeissä kun neljä maata voitti tasapistein.

Eurovision loppukilpailu pidettiin ensimmäistä kertaa Espanjassa. Maa oli tuolloin vielä Francon oikeistodiktatuurin vallassa, joka ei ollut muulle Euroopalle mieleen. Itävalta jäi kisoista pois kokonaan sen takia, sekä ”kisojen huonon musiikillisen tason” vuoksi, heidän mielestään laulukilpailu oli muuttunut liikaa popteollisuuden osaksi. Alankomaat ja Pohjoismaat miettivät pitkään mukaan lähtöään, mutta Suomen, Norjan ja Ruotsin tv-pomot päättivät lopulta lähteä mukaan vasta kolme viikkoa ennen finaalia. Kukin maa oli kuitenkin järjestänyt omat kansalliset karsintansa ja valinnut edustajansa tässä epävarmassa tilanteessa. Tanska jatkoi edellisvuosien poissaoloaan.

Eurovision laulukilpailu. Lauantai 29. maaliskuuta 1969. Teatro Real, Madrid, Espanja. Juontaja: Laurita Venezuela. Kapellimestari: Augusto Algueró. Virallinen EBUn valvoja: Clifford Brown.
Virallinen juliste oli Salvador Dalín käsialaa…
Viisufinaali lähetettin ensi kertaa väreissä myös Suomessa, vaikkei maassa varmaankaan ollut kovin montaakaan väritelevisiota vielä tuolloin. Näyttämöksi valittiin Madridin kuninkaallinen teatteri ja kisajulisteen suunnittelijaksi pyydettiin kuuluisa surrealisti Salvador Dali. Itse lavan suurin elementti oli jälleen kerran valtava urkupillistö sekä värikkäät kukka-asetelmat. Väliaikanumero oli hyvin modernistinen lyhytfilmi ”La España Diferente” – erilainen Espanja. Taukonumero esitteli enimmäkseen espanjalaisia maisemia.
…kuten myös lavan taideteos.
Suomea edustivat pirteästi charlestonia yrittäen Jarkko ja Laura, ja esitys oli aika vapautunut ja onnistunut. Tosin tuo tanssikuvio on sittemmin päätynyt useampiinkin koosteisiin edustamaan Euroviisujen viihteen absurdiutta. Jarkko ja Laura ovat muistelleet saaneensa osan rekvisiittaa Ylen puvustosta, mutta heidän housuasunsa oli jo nähty Suomen karsinnoissa. Itse tanssikuviot syntyivät nuoren parin omassa päässä, eikä valmistautumista varmaankaan auttanut lehdistömateriaalin hukkuminen.
Jarkko ja Laura tapasivat toisensa vuonna 1964 hauholaisessa täyshoitolassa ja loppu on historiaa.
Kisojen siihen asti kaikkein nuorin esiintyjä oli Monacon Jean-Jacques, joka lauloi äidistään vasta 12 vuoden iässä. Ruotsin Siw Malmkvist, pääsi lopulta kisaamaan edustamalla Saksaa kappaleella Primaballerina, ja oli lähtenyt matkaan suuren delegaation kanssa voitto mielessä, vaikka onkin sittemmin kieltänyt uskoneensa voittoonsa. Jopa Siwin kotimaa Ruotsi jätti hänet kokonaan pisteittä. Itse Ruotsia edusti nuori Tommy Körberg, mutta karsinnoissa olivat jo tehneet debyyttinsä Abban Anni-Frid solistina ja Benny Anderson säveltäjänä.
Frida Boccara menehtyi keuhkosairauteen vain 55-vuotiaana vuonna 1996.
Kirsti Sparboe palasi edustamaan Norjaa kolmannen kerran viisukonkari Arne Bendiksenin sävelmällä Oj, oj, oj (så gled jag skal bli). Kappale oli kotimaassaan joutunut akateemisen ruodinnan kohteeksi ja tuomittiin julkisuudessa turhaksi rallatukseksi. Norjan tv järjesti aiheesta useamman tv-debatin, jotka kaikki päätyivät ilmiriitaan. Ei liene ihme, että maassa pidettiin tyytyväisenä taukoa seuraavana vuonna. Muita palaajia olivat Belgian Louis Neefs ja Portugalin Simone de Oliveira. Luxemburgia edustanut Romualdo oli aiemmin laulanut Monacon väreissä.
Lenny Kuhr oli itse säveltänyt kilpailukappaleensa. 
Jokaisella maalla oli 10 tuomaria, joista jokainen antoi yhden äänen suosikkilaululleen. Tuolloin ei myöskään ollut mitään keinoa estää eri maiden tuomareita kuulla toisten äänimääriä ennen omien äänien antamista, joten teoreettinen mahdollisuus taktikointiin oli olemassa.
Illan suurimman skandaalin aiheutti Suomen äänestys kaikkein viimeisenä. Ennen Suomen ääniä Alankomaat, Ranska ja Espanja olivat kaikki samalla pisteluvulla 18. Suomi ei antanut näistä johtomaista yhdellekään ääniä, vaan Suomen pisteet menivät Irlantiin (3), Ruotsiin (3) ja Sveitsille ja Italialle molemmille yksi.
Jos nykyiset tasapelisäännöt olisivat olleet voimassa olisi Ranska voittanut.
Iso-Britannialle annettu yksi ääni nosti sen myös 18 pisteeseen, joten EBUn moderoija Clifford Brown joutui hetkellisen kaaoksen jälkeen julistamaan kaikki 4 voittajaksi. Säännöissä ei ollut minkäänlaista varausta tämän tilanteen varalle, niinkuin sittemmin. Juontaja Laurita Venezuela ei ollut uskoa, että joutuisi tosiaan julistamaan neljä laulua voittajiksi. Mistä edellisvuoden voittaja Massiel löysi tarpeeksi plakaatteja annettavaksi kaikille voittajille on mysteeri. Urhea yleisö joutui vielä lopuksi kuuntelemaan kaikki neljä kappaletta uudelleen illan lopuksi.
Lulu esitti kaikki kuusi sävelmää Britannian karsinnassa, yhden joka viikko.
Neljä voittajakappaletta ovat kaikki kovin erityylisiä, mutta kaikki naissolistien esittämiä Skotlantilaisen Lulun ”Boom-Bang-A-Bang” oli näistä isoin kansainvälinen hitti ja levytettiin useilla eri kielillä. Lulu itse olisi mieluummin esittänyt karsinnoissa olleen silloin vielä tuntemattomien Elton Johnin ja Bernie Taupinin laulun ”I Can’t Go On Living Without You”.
Salomén puku oli posliinia ja painoi 14 kiloa.
Isäntämaata edusti valtavan kalliissa hapsukkaassa designerhousupuvussa Maria Rosa Marco eli Salomé. Hänen kappaleensa ”Vivo cantando” nopeutui loppua kohti ja oli täynnä latinalaista energiaa. Alankomaiden Lenny Kuhrin ”De troubadour” oli miltei keskiaikaistyylinen kitaraballadi ja marokkolaissyntyinen Ranskan Frida Boccara lauloi tunteella voimaballadilla Päivästä ja lapsesta, ”Un jour, un enfant”.
Laurita Valenzuelan huhuttiin kysyneen EBUn tarkkailijalta Clifford Brownilta ennen lähetyksen alkua miten toimia tasapelin sattussa, johon oli saanut vastaukseksi, että sellaista ei koskaan tulisi tapahtumaan.

Kilpailukappaleet:
1  Jugoslavia (Kroatian tv): Ivan – Pozdrav svijetu (Dobar dan) – Jaettu 13. sija (5 pistettä)
2  Luxemburg: Romuald – Cathérine – 11. sija (7 p.)
3  Espanja: Salomé – Vivo cantando – Jaettu voittaja (18 p.)
4  Monaco: Jean Jacques – Maman, maman – 6. sija (11 p.)
5  Irlanti: Muriel Day – The wages of love 7. sija (10 p.)
6  Italia: Iva Zanicchi – Due grosse lacrime bianche – Jaettu 13. sija (5 p.)
7  Britannia: Lulu – Boom bang-a-bang – Jaettu voittaja (18 p.)
8  Alankomaat: Lenny Kuhr – De troubadour – Jaettu voittaja (18 p.)
9  Ruotsi: Tommy Körberg – Judy, min vän – Jaettu 9. sija (8 p.)
10  Belgia: Louis Neefs – Jennifer Jennings – 7. sija (10 p.)
11  Sveitsi: Paola – Bonjour, bonjour – 5. sija (13 p.)
12  Norja: Kirsti Sparboe – Oj, oj, oj, så glad jeg skal bli – 16. sija (1 p.)
13  Saksan liittotasavalta: Siw Malmkvist – Primaballerina – Jaettu 9. sija (8 p.)
14  Ranska: Frida Boccara – Un jour, un enfant – Jaettu voittaja (18 p.)
15  Portugali: Simone de Oliveira – Desfolhada – 15. sija ( 4 p.)
16  Suomi: Jarkko & Laura – Kuin silloin ennen – 12. sija (6 p.)
Suomen raati antoi pisteensä seuraavasti:
Irlanti 3
Italia 1
Britannia 1
Ruotsi 3
Sveitsi 2