Muistathan: Suomen karsinnat 1963

Suomen kolmannen edustusviisun löytämiseksi järjestettiin karsinta Suomen television studioilla Pasilassa helmikuussa 1963. Avoimen sävellyskisan kautta television karsintaohjelmaan valikoitui 8 kappaletta, jotka kaikki esitettiin kahteen kertaan eri orkesterikokoonpanoilla ja eri artisteilla. Tällä tavoin haluttiin kiinnittää huomiota itse sävellyksiin ja vähentää esittäjän merkitystä. Maallikkoraati valitsi voittajaksi kappaleen ”Muistojeni laulu”, jonka esittivät karsinnassa Irmeli Mäkelä ja Marjatta Leppänen. Edustusmatka annettiin kuitenkin lopulta laulavalle tv-kuuluttajalle Laila Halmeelle.

Ajankohta: Torstai 14.2.1963 klo: 19.30
Kilpailupaikka: Suomen television studio 1, Pasila, Helsinki
Juontajat: Aarno Walli, Risto Vanari, Erkki-Mikael, Marion Rung (illan emäntä)
Kapellimestari: George de Godzinsky
Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (200 sävelmää)
Arvostelu: 40-jäseninen maallikkoraati
Kilpailukappaleita: 8

Suomen kolmatta Eurovisio-edustussävelmää etsittiin helmikuisena torstai-iltana ”Ruletti pyörii Eurovision laulukilpailun merkeissä” –nimisessä TV-ohjelmassa. Avoimeen sävellyskilpailuun lähetetystä kahdesta sadasta laulusta oli ehdokkaiksi seulottu kahdeksan kappaletta, joista jokainen kuultiin illan aikana kahteen kertaan. Muilta pohjoismailta apinoituun tapaan jokaisen kappaleen esitti kaksi eri solistia ison ja pienen orkesterin säestyksellä. Erona edelliskertaiseen oli, ettei tiettyjä solisteja nimetty tällä kertaa etukäteen Yleisradion toimesta vaan Pasilan studiolla hääräili säveltäjien valitsemina peräti kuusitoista iskelmälaulajaa.

Studiossa istuntoaan pitäneen tavallisista kansalaisista kootun raadin tehtäväksi oli annettu parhaan sävelmän löytäminen. Karsinta oli kaiken kaikkiaan melko tasokas ja kaikki laulut levytettiin kisojen jälkeen, useat niistä jopa monien eri solistien toimesta. Ikivihreiksi niistä ovat nousseet pikkutuhma ”Olen mikä olen” ja letkeä ”Kaikessa soi blues”, jotka molemmat olisivat ansainneet edustuspaikankin. Monien yllätykseksi voiton vei kuitenkin yksi kisojen vaatimattomimmista lauluista, Börje Sundgrenin sävelmä ”Muistojeni laulu”.

Nuori Tamara Lund nousi viimeistään tämän kilpailun kautta valtakunnalliseen kuuluisuuteen. Yleisradion Aarno Walli opasti Tamaralle lanteenkeinutusta ja näytti konkreettisesti miten tämän tuli liikehtiä eroottisesti laulua esittäessään. Tiukkaan smaragdin vihreään sifonkileninkiin ahtautunut, leiskuvahiuksinen Tamara hoiti vampin tehtävänsä vielä opettajaansakin viehkeämmin, mutta paheellisesta elämästä kertova laulu oli monille tuomareille liikaa. Eräskin maatalon emäntä Keski-Suomesta kertoi äänestyksen jälkeen pitäneensä tätä laulua parhaana, ja nimenomaan Tamaran esittämänä, mutta ei voinut oman naapurisopunsa säilymisen vuoksi äänestää sitä suorassa televisiolähetyksessä.

Kaikki kuusitoista esitystä oli nauhoitettu etukäteen, koska kaikille esityksille haluttiin paras mahdollinen äänitystekninen taso. Näin ollen ainoastaan voittoisa ”Muistojeni laulu” kuultiin livenä Irmeli Mäkelän esittämänä. Irmeli uskoi pääsevänsä myös edustusmatkalle Lontooseen, mutta lopullista solistivalintaa ei oltukaan vielä päätetty. Karsinnan jälkeen pidettiin vielä ylimääräinen laulukoe parhaan mahdollisen solistin löytämiseksi. 19. Helmikuuta pitämässään kokouksessa Yleisradion ja Suomen television edustajat päätyivät yllättäen Laila Halmeeseen.

Laila Halmeen valinta Suomen euroviisuedustajaksi tuli monelle suurena yllätyksenä.

Laila oli Suomen suurimman levy-yhtiön listoilla levyttävä laulajatar, ja sillä uskotaan olleen tekemistä lopullisen solistivalinnan kanssa. Joka tapauksessa hän syrjäytti sekä Irmeli Mäkelän että Marjatta Leppäsen, jotka olivat esittäneet laulun karsinnoissa. Myös valittu kappale aiheutti kovaäänistä keskustelua kansan keskuudessa, sillä sen ei uskottu menestyvän kansainvälisessä laulukilpailussa. Kansa oli tälläkin kertaa oikeassa, sillä ”Muistojeni laulu” sijoittui loppukilpailussa jaetulle viimeiselle sijalle eikä saanut pisteen pistettä.

Lopputulokset:

1. Marjatta Leppänen/Irmeli Mäkelä: Muistojeni laulu 331 p.
2. Lasse Mårtenson/Johnny Forsell: Kaikessa soi blues 315 p.
3. Tamara Lund/Laila Halme: Olen mikä olen 298 p.
4. Seija Lampila/Rauni Pekkala: Marraskuu 279 p.
5. Lasse Liemola/Matti Heinivaho: Kristiina ja minä 276 p.
6. Erkki Liikanen/Tuulevi Mattila: Pimpula vei 272 p.
7. Maynié Siren/Tapio Lahtinen: Malaga 269 p.
8. Per-Erik ”Pärre” Förars/Stig Fransman: Niin kuin ruusu 258 p.

Keskustele aiheesta foorumillamme