Muistathan: Suomen karsinnat 1991

Vuosi 1991 oli Suomelle juhlavuosi, sillä olimme mukana Eurovision laulukilpailuissa jo 30. kerran. Vuoden 1961 jälkeen Suomi oli jäänyt pois leikistä vain kerran, vuonna 1970, jolloin muun muassa kaikki Pohjoismaat sekä Itävalta ja Portugali boikotoivat euroviisuja. Ilmeisesti Yleisradio halusi juhlistaa tätä merkkipaalua ja järjesti karsinnat suuremmissa puitteissa kuin koskaan aikaisemmin.

Uutuuttaan hohtava jäähalli Typhoon Turussa tarjosikin tuolloin katon lähes 8000 katsojan pään päälle. Pelkästään euroviisut ja sellaiset kotimaiset tähtinimet kuten Anna Hanski, Arja Koriseva, Riki Sorsa ja Kirka eivät kuitenkaan kiinnostaneet kansalaisia niin suuressa määrin, sillä viisujen jälkeen saman yleisön oli määrä nähdä estradilla legendaarinen Jerry Lee Lewis yhtyeineen.


SUOMEN KARSINTA 1991
Ajankohta: Lauantai 2.3.1991 klo: 19.10
Kilpailupaikka: Typhoon-halli, Turku
Juontaja: Kati Bergman
Kapellimestari: Olli Ahvenlahti
Kilpailumenetelmä: Avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä (414 sävelmää)

Arvostelu: Asiantuntijaraati

Euroviisuehdokkaita etsittiin samanlaisin menetelmin, kuin kolmena edellisenä vuonna. Yleisradion julistaman avoimen sävellyskilpailun lisäksi mukaan oli kutsuttu säveltäjiä ja pyydetty vielä Musiikkikustantajat ry:ltä kappaleita kilpailuun. Kaiken kaikkiaan esiraadilla oli ruodittavanaan ennätykselliset 414 sävelmää, joista seuloutui Turkuun kymmenen. Päinvastoin kuin vuosi sitten, Yleisradio sai mukaan houkuteltua myös varsin nimekkään solistikaartin. Vain muutama esiintyjistä oli suurelle yleisölle tuntemattomampia. Olli Ahvenlahti johti orkesteria Suomen karsinnassa ensimmäistä kertaa.

Kisan avasi euroviisuedustajamme kymmenen vuoden takaa. Riki Sorsa lauloi tällä kertaa Reggae OK:ta tyylikkäämmän rockahtavan popkappaleen, joka sopi hänen uudistuneeseen tyyliinsä. ”Viimeinen tie” sijoittui valinnan suorittaneen asiantuntijaraadin käsittelyssä hienosti kolmanneksi. Toisena lavalle astui yksi vuosikymmenen vaihteen kovimmista hittikoneista Anna Hanski. Annan vuonna 1989 julkaistu debyyttialbumi oli myynyt hienosti platinaa ”Lambada”-hitin suomenkielisen version vauhdittamana. Euroviisukappale ”Elämän haitari” hyödynsi osittain samoja elementtejä ja vauhditti Annan kokoelmalevyn myyntilukemat myös platinaisiksi. Raati ei kuitenkaan pitänyt kansansuosikkia sopivana edustajana, vaan sijoitti hänet toiseksi huonoimmalle sijalle.

Kolmantena esiintynyt lemmenduo Jake Voutilainen ja Mervi Hiltunen olivat sen sijaan raadin mielestä kaikkein kehnoin ehdokas. Tulevan viisuedustajamme Laura Voutilaisen setä Jake oli opiskellut musiikkia Yhdysvalloissa ja hänen itsensä säveltämä balladi ”Kauneimmat lauseet” olikin hieman amerikkalaistyyppinen. Laulu levytettiin singlen kääntöpuolelle myös englanninkielisenä versiona, vaikka Eurooppaa ei tällä sävelmällä lähdettykään valloittamaan.

Vuoden 1989 tangokuningatar Arja Koriseva oli vajaassa parissa vuodessa noussut yhdeksi suosituimmista naisartisteistamme. Näihin karsintoihin peräti kaksi säveltäjää halusi hänet euroviisuehdokkaidensa esittäjäksi. Ensin oli vuorossa vuoden 1989 edustussävelmämme ”La dolce vitan” säveltäjän, Matti Puurtisen teos ”Enkelin silmin”, joka etenkin karsinnoissa kuultuna orkesteriversiona kuulosti sopivimmalta edustussävelmältä. Korisevaa on usein myös syytetty hittien puutteesta, mutta kyllä ”Enkelin silmin” voidaan ainakin laskea hänen hittiensä kärkikastiin. Arja oli myös kisan suurin ennakkosuosikki ja ainakin yleisön suosionosoituksista päätellen olisi ollut myös kansalle mieluisin edustaja. Raati oli kuitenkin tyly ja tiputti hänen kaksi ehdokaslauluaan sijoille viisi ja kahdeksan.

Numerolla viisi kisasi suurelle yleisölle vielä tuolloin täysin tuntematon Kaija Kärkinen – teatterikoululainen Sodankylästä. Entinen Hurriganes-kitaristi Ile Kallio oli räätälöinyt viisuihin dramaattisen rockbiisin ”Hullu yö”. Raadin mielestä kyseessä oli kansainvälisin paketti, vaikka esittäjä olikin raakile. Rooman edustusmatkalla Kaija ja Ile keksivät muutakin yhteistä puuhaa, ja heidän parhaat musiikilliset yhteistyönsä tulivat vasta tulevaisuudessa. Myös Samuli Edelmann oli tuohon aikaan vielä kohtalaisen tuntematon näyttelijä. Hän esitti seuraavana ehdokaslaulun nimeltä ”Peggy”. Kappale oli alun perin sävelletty Anna Hanskin esittämäksi nimellä ”Eki”, mutta kappaleen sanoittaja Hector tekaisi pikaisesti viisuihin tekstistä miehisen muunnelman. Myös Samuli pääsi edustusmatkalle, sillä toiseksi sijoittunut kappale palkittiin edustustehtävillä Kuala Lumpurissa Kultainen Leija –laulukilpailussa, joka oli eräänlainen Aasian yleisradioliiton ABU:n vastine EBU:n euroviisuille.

Clifters –yhtye täytti tässä karsinnassa nuorison rock-kiintiöpaikan. Jirin ja Lurin hurjaa menestystäkin niittänyt yhtye oli tässä vaiheessa kuitenkin jo uransa ehtoopuolella. Hippiromantiikkaa hyödyntävä ”I love you” levytettiin myöhemmin Cliftersien albumille uusin sanoin nimellä ”Hima”.

Nina Moberg oli puolestaan aivan uusi kasvo ja euroviisut olivat hänen ensimmäinen esiintymisensä suuren yleisön edessä. Jokke Seppälä sai Ninan koelauluun studiolleen heidän yhteisen tuttavansa kautta ja päätti sitten, että Nina saa esittää hänen sävelmänsä viisukarsinnassa. ”Kuinka voisinkaan” ei kuitenkaan menestynyt ja kappale päätyi Leena Nilssonin albumille. Näyttävä Nina lyhyessä minihameessaan sai kuitenkin mieskatsojilta raikuvimmat aplodit. Saman vuoden syksyllä Nina nähtiin vielä Syksyn Sävel –kisassakin ja vaikka hänen kappaleensa ”Vanha suola janottaa” on jäänyt monien mieliin, ei Ninan ura levylaulajana saanut tuulta purjeisiinsa. Ninan esityksen myötä päättyi myös Hectorin suuri urakka näissä karsinnoissa, sillä hän oli tehnyt sanoituksen peräti kolmeen ehdokkaaseen: ”Kauneimmat lauseet”, ”Peggy” sekä ”Kuinka voisinkaan”.

Toiseksi viimeisenä kuultiin viisukonkari Kirkan mannermainen popballadi ”Taivas ja maa”, joka tuli jälleen Halonen/Jernström/Salmi –liukuhihnalta. Kappale päätyi Kirkan seuraavan albumin raidaksi, mutta siinä on kuitenkin jotain viisuhistoriallisesti merkittävää. Kirka nimittäin esitti täsmälleen samannimisen laulun vuoden 1984 euroviisukarsinnoissamme, ja on näin ollen ainoa artisti joka on laulunut euroviisukarsinnoissa kaksi samannimistä sävelmää.

Esitykset päätti Arja Koriseva, joka siis nähtiin lavalla jo toistamiseen. Pirteä, mutta vanhanaikainen ”Molto presto” saavutti Arja hauskalla esityksellä miltei tahattoman koomisia piirteitä, mutta yleisöön se upposi. Kisan jälkeen myös asiantuntijaraadissa istunut kapellimestarilegenda Ossi Runne nimesi sen omaksi suosikikseen. Kappale kuulosti kuitenkin enemmän lastenlaululta, joten eipä ihme että tenavatähti Johanna Virtanen lauloi sen levylle. Näin ollen kaikki kisan lauluista on levytetty, tosin kaksi niistä eri solistien toimesta ja yksi uusin sanoin.

Nolojen tilanteiden mies, pahamaineinen euroviisutuottaja Erkki Pohjanheimo joutui tässä lähetyksessä jälleen hankalan paikan eteen. Hänen epäkiitollinen tehtävänsä oli selittää buuaavalle yleisölle, miksei Jerry Lee Lewis nousekaan lavalle. Suorassa lähetyksessä Pohjanheimo selosti, kuinka Lewis kieltäytyi esiintymästä laulukilpailun väliaikanumerona, mutta myöhemmin rocklegenda ilmoitti vakavaan sairastumiseen vedoten peruuttavansa myös euroviisujen jälkeiseksi tarkoitetun täyden konserttinsa. Kiukkua puhiseva Typhoon-halli sai lohdutukseksi kuunnella vähän aikaa Jerry Leen taustaorkesterin instrumentointia. Ai niin, ja Kaija Kärkinen voitti viisukarsinnan.

Lopputulokset:

1. Kaija Kärkinen: Hullu yö (109 pist.) Katso esitys (YLEn Elävä Arkisto)

2. Samuli Edelmann: Peggy (95 pist.) Katso esitys (YLEn Elävä Arkisto)

3. Riki Sorsa: Viimeinen tie (91 pist.)

4. Kirka: Taivas ja maa (88 pist.)

5. Arja Koriseva: Enkelin silmin (67 pist.) Katso esitys (YLEn Elävä Arkisto)

6. Nina Moberg: Kuinka voisinkaan (64 pist.)

7. Clifters: I love you (51 pist.)

8. Arja Koriseva: Molto presto (49 pist.)

9. Anna Hanski: Elämän haitari (36 pist.)

10. Jake Voutilainen & Mervi Hiltunen: Kauneimmat lauseet (30 pist.)

Keskustele aiheesta foorumillamme