Muistathan: Suomen karsinnat 2000

Kolmannen peräkkäisen välivuoden jälkeen suomalaiset alkoivat jo tottua rytmiin, että Suomi osallistuu Eurovision laulukilpailuun vain joka toinen vuosi. Ikävä kyllä tämä rytmi myös latisti ennestään kansan kiinnostusta laulukisaa kohtaan. Vielä vuonna 1998 YLE satsasi mukavasti Suomen edustussävelmän valintaan, mutta tällä kertaa puitteet olivat varsin vaatimattomat, vaikka euroviisut olivatkin mukana monissa Yleisradion ohjelmissa.

Ajankohta: Lauantai 12.2.2000 klo: 22.05
Kilpailupaikka: Lord Hotel, Helsinki
Juontajat: Jani Juntunen, Silvia Modig
Kilpailumenetelmä: Avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä
Arvostelu: Ammattilaisraadin ja puhelinäänestyksen yhdistelmä

YLE kutsui mukaan suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä, mutta järjesti samalla myös avoimen sävellyskilpailun. Yhteensä Yleisradiolle saapui 211 viisuehdotusta, joista esiraati valitsi 12 sävelmää Suomen alkukarsintaan. Puolet lauluista tuli kutsutuilta säveltäjiltä ja puolet avoimen kilpailun kautta. Edellisvuonna Eurovision laulukilpailuissa voimaan tulleiden uusien sääntöjen mukaan esityskieli oli nyt vapaa ja Suomen karsinnan kappaleistakin puolet kuultiin englanninkielisinä.

Karsintamenetelmä oli kopioitu suoraan Isosta-Britanniasta, jossa jo useiden vuosien ajan kansallinen alkukarsinta soitettiin ainoastaan radiossa. Näin Suomessakin kaikki 12 ehdokasta kuultiin heti vuodenvaihteen jälkeen Radio Suomessa osana sunnuntai-iltapäivän musiikkivirtaa. Ohjelma ei tavoittanut suuria kuuntelijamassoja. Valta oli tässä vaiheessa kuitenkin kansalla, joka puhelimitse tai postikortein sai valita kuusi esitystä Suomen karsinnan finaaliin. Jotakin äänestysinnokkuudesta kertoo, että kansan suosimat Heidi Kyrö ja Ultra Bra –yhtye jäivät esim. tuiki tuntemattoman The Reseptors –yhtyeen jalkoihin alkukarsinnassa. Parhaiten pärjäsivät esiintyjät, jotka saivat motorisoitua äänestäjänsä vähemmälle huomiolle jääneessä alkukarsinnassa.

Jatkoon päässeiden julkistamisessa oli myös jotain sekavaa, sillä Micke Grahn oli saanut tiedon jatkopaikastaan jo ennen kuin äänestyslinjat olivat sulkeutuneet. Tämän jälkeen ääniä tuli vielä muille kilpailijoille lisää ja Micke jäi lopulta alkukarsinnan seitsemänneksi. Heidin, Micken ja Ultra Bran lisäksi kansanmusiikkia esittävä Sanna Kurki-Suonio, parin vuoden takainen tähdenlento Arcadio ja varta vasten viisukarsintoihin koottu poikabändi In tha mix putosivat alkukarsinnassa.

Jatkoon selvinneet kappaleet esiteltiin tammikuussa neljänä peräkkäisenä lauantai-iltana TV1:n uudessa musiikkiohjelmassa Hotelli Sointu, aina kaksi kerrallaan. Neljännessä ohjelmassa soitettiin vielä kertauksen vuoksi kaikki kuusi Suomen finalistia ja niille annettiin myös äänestyspuhelinnumerot. Omaa suosikkia oli mahdollista äänestää peräti viikon ajan, kunnes seuraavana lauantai-iltana oli lopulta suoran finaalilähetyksen vuoro.

Jostain käsittämättömästi syystä YLE valitsi karsintapaikaksi esimerkiksi Yleisradion studioiden sijaan Helsingissä sijaitsevan hotelli Lordin ravintolan. Ravintola näytti tv-ruuduissa synkältä kapakalta ja esiintymislavakin oli pieni mustaksi maalattu koroke. Kappaleet esitettiin kansainvälisestä loppukilpailusta edellisvuodelta tutuksi tulleeseen tapaan singbackina. Tästä tulikin sekä Suomen karsinnassa että kansainvälisessä finaalissa tulevaisuudessa vakiokäytäntö. Tällä kertaa Suomen karsinnassa oli kuitenkin vielä paikan päällä Olli Ahvenlahden johtama pieni bändi, joka soitti jazzahtavaa taustamusiikkia.

Anna Erikssonin "Oot voimani mun" edusti myöhemmin Suomea Ogaen second chance contestissa ja toi maallemme ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan scc-voiton.

Finaaliesitykset aloitti Anna Eriksson, Petri Laaksosen vahvasti viisuperinteitä kunnioittavalla kappaleella ”Oot voimani mun”, josta on sittemmin noussut ikivihreä euroviisuhitti. Seuraavana oli vuorossa todella poikkitaiteellinen yhtye The Reseptors, joka esitti elektronisen fuusioballadinsa ”Flower child”. Orkesterista ei sen koommin ole kuultu, kuten ei ennen viisukarsintaakaan. Kolmas esiintyjä oli Törmin siskoksista Mirasta ja Theresesta koottu duo Sisterhood. Samat tytöt olivat tulleet tutuiksi viisufaneille jo kaksi vuotta sitten, kun he keinuttelivat lanteitaan Nylon Beatin taustalla. ”Ordinary life”-kappaleen takaa löytyi Jukka ja Jouni Hillberg, joiden kanssa Therese oli tehnyt yhden albumin nimellä O’ou. Mira puolestaan oli levyttänyt kaksikin albumillista suomenkielistä dancemusaa Ressu Redfordin johtaman R.E.L.S.-tuotantoryhmän suojissa.

Kiteeläinen oopperaheviä soittava Nightwish oli varmasti karsinnan kohutuin osallistuja, joka aktivoi fanejaan avoimesti internetsivuillaan äänestämään puolestaan. Vuonna 2000 Nightwish vasta kolkutteli suuren kansainvälisen läpimurron ovia, mutta oli saavuttanut Suomessa jo merkittävän läpimurron. Yhtye oli käynyt neuvotteluja viisuihin osallistumisesta ja ainakin laulusolisti Tarja Turusen kerrotaan vastustaneen hanketta. Nightwishin johtaja, säveltäjä Tuomas Holopainen, puolestaan kertoi että ongelmallisinta oli mahduttaa sävelteos kolmeen minuuttiin. Ilmeisesti yhtye ei omastakaan mielestään pistänyt parastaan ”Sleepwalker”-kappaleensa kanssa, sillä laulu on jäänyt heidän levytyksillään harvinaisuudeksi ja vuosia myöhemmin Holopainen ei halunnut edes mukaan yhtyeen kokoelmalevylle.

Nina Åstromin voittoa voidaan kutsua kompromissiratkaisuksi.

Nylon Beat esiintyi viidentenä, mutta tällä kertaa heidän kilpailukappaleensa ”Viha ja rakkaus” ei ollut yhtä tarttuva, kuin kaksi vuotta aikaisemmin kuultu. Yllättävintä olikin, että viimeksi duoa halveksinut asiantuntijaraati antoi tällä kertaa heille suurimmat pisteet, mutta puhelimitse äänestävä kansa hylkäsi lempityttönsä. Viimeinen kuudesta ehdokkaasta oli suurelle yleisölle täysin tuntematon Nina Åstrom, jonka kilpailukappale ”A little bit” oli hollantilais-italialaista yhteistyötä. Åstrom pääsi mukaan finaalikuusikkoon rimaa hipoen pienimmällä äänimäärällä.

Internetissä oli käyty myös äänestys kaikkien aikojen suomalaisesta euroviisuedustussävelmästä, ja väliaikanumerona kuultiin äänestyksen voittaja. Anneli Saaristo esitti vuoden 1989 Suomen karsinnan voittokappaleensa ”La dolce vita” jopa valloittavammin, kuin aikoinaan Lausannessa.

Tämän jälkeen ääneen pääsi hotelliin houkuteltu 10-jäseninen asiantuntijaraati, johon kuului mm. vuoden 1998 edustajamme Marika Krook, koreografi Marco Bjurström ja viihdeveteraani Jukka Virtanen. Raadilla oli käytössään yhtä monta pistettä, kuin kansallakin, eli 210 kappaletta. Mutta raadin jäsenten jakaessa pisteet yhdestä kuuteen jokaiselle ehdokkaalle paremmuusjärjestyksessä, jakautuivat puhelinäänten suhteutetut pisteet paljon karkeammin kymmenestä kuuteenkymmeneen. Tätä eivät vain illan juontajat Jani Juntunen ja Silvia Modig vaivautuneet kertomaan TV-katsojille ennen kuin numeroita alettiin ripustelemaan pistetauluna toimineelle valaistulle pleksille.

Parhaaksi esitykseksi arvostamansa Nylon Beatin jälkeen toiseksi sijoittui Anna Eriksson ja kolmanneksi Nina Åstrom. Ennakkosuosikki Nightwish arvioitiin raadin käsissä tylysti toiseksi viimeiseksi. Vain The Reseptors oli raadin mielestä heitä huonompi. Vaikka juontajat totesivat ennen puhelinäänten julkistamista ”kaiken olevan vielä mahdollista”, todellisuudessa Nightwishillä ja The Reseptorsilla ei ollut enää mahdollisuuksia voittoon. Tiesivätköhän juontajat itsekään, miten pisteet jakautuivat.

Katsojia varmaankin hämmensi erikieliset esitykset, ja heille myöskään kerrottu, että laulun esityskieli oli mahdollista vaihtaa kansainväliseen finaaliin. Siksi ehkä tuntemattomampi tyttöduo Sisterhood sai enemmän puhelinääniä kuin Nylon Beat, koska he lauloivat kappaleensa englannin kielellä. Samasta syystä myös ehkä suomeksi laulanut Anna Eriksson sai tyytyä puhelinäänissä kolmanteen sijaan, ja vanhempien tv-katsojien äänet menivät kiltisti esiintyneen Nina Åstromin vaatimattomalle balladille. Nightwish voitti odotetusti yleisöäänestyksen, mutta sillä ei tässä vaiheessa enää ollut lopputulosten kannalta merkitystä.

Suomen karsinnan voittajaksi saatiin siis kompromissi vuoden 1988 malliin. Kappale, joka ei ollut kenenkään ykkössuosikki. 37-vuotias kokkolalainen Nina Åstrom nousi täydestä tuntemattomuudesta yhdeksi kevääksi julkisuuden valokeilaan, josta tuli myös katoamaan kun kansainvälinen Eurovision laulukilpailun finaali oli ohi.

Lopputulokset:
1. Nina Åstrom: A little bit (91 pist., alkukarsinnan 6. 672 ääntä) Katso esitys (YLEn Elävä arkisto)
2. Anna Eriksson: Oot voimani mun (87 pist., alkukarsinnan 5. 700 ääntä)Katso esitys (YLEn Elävä arkisto)
3. Nightwish: Sleepwalker (78 pist., alkukarsinnan 1. 1217 ääntä) Katso esitys (YLEn Elävä arkisto)
4. Sisterhood: Ordinary life (70 pist., alkukarsinnan 3. 970 ääntä)
5. Nylon Beat: Viha ja rakkaus (69 pist., alkukarsinnan 4. 915 ääntä)
6. The Reseptors: Flower child (25 pist., alkukarsinnan 2. 977 ääntä)

Alkukarsinnassa pudonneet:
7. Micke Grahn: You can’t have everything (But you got me) (522 ääntä)
8. Heidi Kyrö: Taivas aukeaa (486 ääntä)
9. In tha mix: From the heart (485 ääntä)
10. Arcadio: Rauhan saan (473 ääntä)
11. Ultra Bra: Kaikki on hetken tässä (448 ääntä)
12. Sanna Kurki-Suonio: Laulaja (197 ääntä)

Keskustele aiheesta foorumillamme