Kaikki kirjoitukset avainsanalla ”Pepe Willberg”:

Vuoden 1978 euroviisuedustajamme Seija Simola on kuollut. Simola syntyi Helsingissä 25.9.1944 neljännen polven helsinkiläisenä. Musikaalisuus periytyi muusikkoisältä. Simolan ura alkoi jo 18-vuotiaana eri kokoonpanojen solistina. Taival levyttävänä artistina sai alkunsa vuonna 1966 singlen ”Kun hämärtää”/”Suurkaupungin valot” myötä. Seija Simolan herkkä tapa tulkita oli Suomessa ennenkuulematonta ja hän saikin levytettäväkseen voimakkaita, vaativia iskelmiä, jotka olivat usein italialaista tai ranskalaista alkuperää. Todellinen läpimurto levytysrintamalla tapahtui vuonna 1969 italialaisiskelmän ”Sulle silmäni annan” suomalaisversion kautta. Simolan muusikkoisä vastusti aikoinaan tyttärensä uravalintaa, mutta kuultuaan hänen tulkintansa kappaleesta ”Kuutamo”, muuttui isänkin mieli. Muista aikakauden tulkinnoista muistettaneen parhaiten kappaleet ”Näkemiin” sekä ”Kun aika on”.

1970-luvun alku oli Simolan uran vauhdikkainta aikaa. Hänelle perustettiin jopa oma fan club ihailijakirjeisiin vastaamaan. Työhön kuului myös aktiivinen keikkailu, josta Simola ei liiemmin kuitenkaan pitänyt. Hän piti laulajan työssä miellyttävimpänä osa-alueena studiotyöskentelyä ja äänilevyjen tekemistä. Keikkaa tehtiin kuitenkin mm. Pepe Willbergin Paradise -yhtyeen kanssa. Samalla kokoonpanolla he osallistuivat myös Suomen euroviisukarsintaan 1973 kappaleella ”One, two, three”, joka sijoittui karsinnassa toiseksi. 1970-luvun puolivälissä Seija Simola oli äitiyslomalla, jonka jälkeen aktiivisempi keikkailu muuttui kokonaan freelance-pohjalle. Esiintymiset rajoittuivat lähinnä tv-esiintymisiin ja konsertteihin. Simola ei mielellään esittänyt tanssimusiikkia, joten tanssilavat eivät olleet hänelle otollinen estradi. Simolan suurimmaksi levymenestykseksi osoittautui Andrew Lloyd Webberin Evita-musikaalin johtosävelmä ”Et itkeä saa, Argentiina”. Tarinan mukaan laulu levytettiin yöllä kolmen aikaan sopivan tunnelman saavuttamiseksi ja lopputulokseen saatiinkin kaikki siihen kuuluva tuska. Jopa säveltäjä Webber on ylistänyt Simolan tulkintaa yhdeksi parhaista kuulemistaan.

Lue lisää »

tähdet tähdetSuomalainen musiikki elää ja voi hyvin. Uusi trendi tuntuu runsaslukuisten tuoreiden tuttavuuksien julkaisujen lisäksi olevan, että myös legendaarisille uranuurtajillemme annetaan mahdollisuus tehdä kunnollisia levyjulkaisuja. Kukapa 1960- tai 1970-luvuilla uransa aloittanut suomalaisartisti ei olisi myös osallistunut jossain vaiheessa Suomen euroviisukarsintoihin. Niinpä myöskään erilaisia viisukytköksiä ei tarvitse kaukaa hakea. Pepe Willberg on paitsi osallistunut useita kertoja solistina karsintoihin, myös edustanut maatamme säveltäjänä ja taustalaulajana kansainvälisissä finaaleissa. Kahden edustuskerran Katri Helena ei esittelyjä euroviisuihmisille kaipaakaan ja onpa junttidiskon kuninkaaksi itsensä julistanut Frederik osallistunut hänkin kerran vuonna 1981 Suomen karsintaan. Televisiokevään yllätysmenestys ”Tähdet, tähdet” poiki sekin kokoelmalevyn, jolla esiintyy kaksi viisuedustajaamme Jari Sillanpää ja Vicky Rosti, sekä Uuden musiikin kilpailusta tutut Diandra ja Stig.

Lue lisää »

Kahden näyttävän stadion-luokan Suomen karsinnan jälkeen Yleisradio kamppaili laman kuorissa. Tuottaja Erkki Pohjanheimo kertoi rahapulasta suorasanaisesti medialle jo alueraadeille jaetussa kilpailutiedotteessaan, ja siksi Suomen edustussävelmä valittiin äärimmäisen pienimuotoisesti. Yleisradio pyysi sävelmät kahdeksalta tuotteliaalta ja nimekkäältä säveltäjältä. Luettelo oli lähes 100-prosenttisesti miesvaltainen, sillä ainoa naissäveltäjä Chris Owen leikkautti hänkin itsensä myöhemmin mieheksi. Lisää suolaa laman kourissa kärsivien kansalaisten haavoihin ripotteli juontaja Ari Korvola lama-aiheisine puujalkavitseineen.

Vastapainoksi kisaan kutsutut solistit olivatkin kaikki naisia. Heistä Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustivat vankkaa kokemusta, Arja Koriseva ja Marjorie puolestaan hieman nuorempaa polvea. Kaikilla oli kokemusta euroviisukarsinnoista ja Katri Helenalla jopa edustustehtävistä vuodelta 1979. Kaikki neljä solistia lauloivat kukin kaksi laulua. Tämän kertaisen kohuotsikon aiheutti Yleisradion orkesterin kapellimestari Olli Ahvenlahti, joka oli itsekin kutsuttujen säveltäjien joukossa. Kummastusta herätti kuinka valintakomissioon kuuluva henkilö voi kutsua itsensä euroviisun tekijäksi.
Lue lisää »

Edellisvuotisesta mainiosta viisumenestyksestä innostuneena YLE järjesti tänä vuonna laajemman euroviisukarsintakilpailun kuin koskaan aikaisemmin. Mukaan kutsuttiin 16 eturivin säveltäjää, joiden kirjo oli todella laaja. Joukossa olivat tietenkin maamme nimekkäimmät iskelmänikkarit, mutta myös nuoremman polven lauluntekijöitä sekä taiteellisesti kunnianhimoisempien genrejen edustajia, kuten aikakaudelle vahvasti ominaisten poliittisten laulujen tekijöitä. Tarjolla oli siis jokaiselle jotakin.

Osa lauluntekijöistä onnistui annetussa tehtävässään erinomaisesti, mutta toisille työ oli hieman pakkopullan makuista. Suurelle yleisölle iloinen uutinen oli, että muun muassa Syksyn Sävel –kilpailussa ja levylistoilla menestynyt Irwin Goodman oli viimeinkin kutsuttu mukaan euroviisukilpaan. Muutenkin kutsusäveltäjien valitsijat olivat ilmeisesti katsoneet edellisvuotista Syksyn Sävel –kisaa tarkkaavaisesti, koska mukana oli monia muitakin samoja nimiä, mukaan lukien voittaja Jukka Kuoppamäki.
Lue lisää »

Euroviisut siirtyivät uudelle vuosikymmenelle ilman mainittavia mullistuksia. Kolmannen kerran peräkkäin Yleisradio yhdisti Eurovisio- ja Intervisio-edustussävelmien valinnan, tosin tällä kertaa epätavallisen monimutkaisin menetelmin. TV2 vastasi tuttuun tapaan interviisuista ja TV1 piti kynsin hampain kiinni euroviisuistaan. Euroviisukarsintaan kutsuttiin kaksitoista säveltäjää, mutta Sami Hurmerinta kieltäytyi kunniasta, joten Suomen karsinnan semifinaalissa kuultiin yksitoista ehdokasta. Interviisujen Suomen karsintaan kutsuttiin puolestaan solisti ja Marion Rung sai kunnian laulaa kaikki kuusi ehdokassävelmää, jotka valittiin avoimen sävellyskisan sadosta.
Lue lisää »

1970-luvun viimeisessä viisukarsinnassamme karsittiin edellisvuotiseen tapaan sekä euro- että interviisuedustajat. Kahdentoista ehdokkaan joukkoon ei ikivihreitä mahtunut nimekkäästä artistikaartista huolimatta, mutta euroviisukarsintojen voittaja on jäänyt elämään muidenkin edestä. Ikuiseksi kakkoseksi nimetty Katri Helena oli ollut karsintojen toinen vasta kaksi kertaa, mutta sai lopulta hyvitystä vuonna 1965 kärsimästään vääryydestä. Suomen kansa oli ylpeä sinivalkoisesta Katri Helenastaan!

Lue lisää »

Kahden kutsukilpailuvuoden jälkeen Yleisradio järjesti vaihteeksi avoimen sävellyskilpailun. Määräaikaan mennessä vastaanotettiin 233 ehdotelmaa, joista YLEn kokoama raati valitsi Suomen karsintaan kaksitoista sävelmää. Pitkästä aikaa karsintatilaisuus järjestettiin myös yleisölle avoimena tilaisuutena: samassa paikassa, kuin edellisenkin kerran vuonna 1982 eli Helsingin Kulttuuritalolla. Sini Sovijärvi toimi illan viulukielimäisenä emäntänä.

Loppukilpailuun valitut teokset olivat kaikki hyvin ammattimaisia, ja suurin osa niistä olikin kokeneiden konkareiden luomuksia. Kahtena edellisenä vuonna Yleisradion kutsuma Veikko Samuli sai tänäkin vuonna läpi ehdokkaansa. Samoin kahden 1980-luvun edustussävelmämme säveltäjä Petri Laaksonen oli mukana. Myös kahden 1970-luvun edustussävelmämme säveltäjä Matti ”Fredi” Siitonen oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1979 voittonsa mukana karsinnassa. Hittinikkari Kari Kuuva sai mukaan peräti kaksi sävelmää.

Lue lisää »

Vuoden 1975 Suomen karsinta loisti ensimmäistä kertaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kuudentoista kutsutun säveltäjän lista oli jälleen nimekäs, kuten myös solistikaarti. Neljästä alkukarsinnasta finaaliin selvitti yhdeksän laulua, joista kaksi oli ylitse muiden. Dannyn isoisälleen Algot Niskalle omistama rock-iskelmä ”Seikkailija” taisteli Pihasoittajien country-iskelmän kanssa edustuspaikasta viimeiseen hengenvetoon eli Lapin alueraadin antamiin pisteisiin saakka.
Lue lisää »

Vuoden 1992 karkauspäivän viisukarsinta muistutti suurelta osin edellisvuotista. Kappaleita kisaan oli etsitty samoin menetelmin. Juontaja ja jopa kisapaikka olivat täsmälleen samat. Lopullisen valinnan kymmenen Suomen loppukilpailukappaleen joukosta suoritti jälleen kerran asiantuntijaraati. Ikävä kyllä myös edustussävelmäksi valitun laulun kohtalo kansainvälisessä finaalissa oli sekin samaa luokkaa, kuin vuosi sitten. Uutena elementtinä kisassa oli kaksivaiheisuus. Ruotsista kopioidun mallin mukaan ensin kuultiin kaikki kymmenen laulua, joista raati valitsi salaisen äänestyksen pohjalta neljä ns. ”superfinaaliin”. Nämä neljä kappaletta kuultiin toiseen kertaan, jonka jälkeen sama asiantuntijaraati pisteytti ne uudelleen.

Lue lisää »

Espoon Länsiauto-areenalla kuultiin torstai-iltana 8.2.2007 lukuisia legendaarisia euroviisuja, lukuisien legendaaristen suomalaisartistien esittämänä. Mistä lie moinen idea tällaisen konsertin järjestämiseen tullut – silkasta rakkaudesta euroviisuja kohtaanko? Ilmeisesti ei.

Konsertin järjestäjät olivat jostain saaneet päähänsä lennokkaan ajatuksen, että juuri nyt euroviisut ovat Suomessa IN tai HOT tai edes jotain sinne päin, ja että kaikki mikä liittyy euroviisuihin myy juuri nyt helkutin hyvin. Lue lisää »

Valitse aihe
Tulevat tapahtumat
Tutki tilastoja
Escstatsissa on joukko mielenkiintoisia viisutilastoja.

Euroviisuklubi
Euroviisuklubi OGAE edistää viisuharrastusta.

Kuuntele radiota
ESC Radio on Internetissä toimiva euroviisuradio.



Sauhupuoti.com







Viisukuppila